FinnStamper

Mitä enemmän katselen tätä kuu-ukkoa, sitä enemmän se näyttää kuuakalta. Sekaannuksien välttämiseksi taidan alkaa kutsua sitä kuutyypiksi. Anyway, tuo tyyppi tunkee itseään nyt joka paikkaan, vähän niin kuin perhoset aikaisemmin.

Tämä kortti oli nopea tehdä eikä vaadi juuri muuta kun paperileikkaus- ja liimaustaitoja.

Taustapaperi on leikattu neljään yhtä suureen neliöön ja liimattu korttipohjalle. Kuutyyppi (FS568) on leimattu violetille kartongille mustalla ja päälle sulatettu väritöntä kohojauhetta ja leikattu ääriviivoja myöten irti. Jos leikkaat ääriviivoja myöten irti jotain, joka on kohojauhotettu, jätä pieni reuna sillä muuten kohojauhe saattaa lohkeilla irti. Kuutyyppi on kiinnitetty kukkasen päälle, joka on sitten kiinnitetty kohotarroilla keskelle korttia. Easy peasy.

Tämäkin valmistui ihan suitsait sukkelaan kuten tuo edellinenkin. Kuutyyppi on tässäkin leimattu violetille kartongille mustalla musteella ja värittömällä kohojauheella ja leikattu ääriviivoja myöten irti. Tätä leimasinta tehdessä en hoksannut, että se olisi ollut kiva olla sen kokoinen, että se mahtuu pullonkorkin sisään ja että sen voisi leikata tuuman kokoisella leikkurilla joten siitä tuli vähän isompi. Tosin se ei nyt tässä haitannut yhtään sillä kuutyyppi mahtui kuitenkin pullonkorkin päälle vaikkei se sen sisälle mahtunutkaan.

Pullonkorkki on sellainen blankko, joita myydään kaupoissa oluentekijöille. Sellainen korkki, joka jo on ollut pullossa, ei käy. Ne ei litisty kunnolla. Sekin on tullut kokeiltua kun kerran kekkasin, että Wychwood Breweryn korkeissa olevat noita-akat sopisi hyvin pääsiäiskortteihin. Ei ne litisty vaikka kuinka hakkaa. No, olut on kuitenkin hyvää muttei sitä korttitarvikkeiden toivossa kannata kitata. Mutta takaisin niihin blankkoihin. Niitä siis saa kaupoista eurolla tai kahdella satakunta. Ne saa litistettyä kumivasaralla puisen leikkuulaudan päällä. Muutama kunnon paukautus ja litteä on. Täytin sisuksen silikonigeelillä ja laitoin kuutyypin päälle ja vielä hetkeksi akryylipalikan siihen päälle, ettei se vain jää kuprulle.

Daisyt on leikattu erisävyisistä violeteista kartongeista kuvioleikkureilla (WC830-26 ja WC839-10). Isomman terälehtiin sipaisin vähän rub-ons-väriä (RUB4 colonial). Nämä värit ovat aivan mainioita; ei tarvita kuin oma sormi, jolla maalataan kuten sormiväreillä aikoinaan lastentarhassa. Väreillä voi sipaista vain vähän korostuksia jonnekin tai paksummalti niin, että koko kartonki on täysin kultainen (tai mitä väriä sitten käyttääkin). Mitä enemmän hankaa, sitä enemmän se kiiltää. Daisyt on kiinnitetty yhteen kaksipuoleisella teipillä ja pullonkorkki on kiinnitetty päälle silikonigeelillä.

Ruukku (10021) on samoin korostettu rub-ons-värillä. Kukan varsi on kultanauhaa, joka on kiinnitetty teipinpalalla niin, ettei se näy ruukun alta. Toinen pää on kiinnitetty daisyn alle. Ruukku on kiinnitetty korttipohjalle kohotarralla ja daisy on kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä korttipohjalle. Lehdeksi leikkasin vielä pienen tagin (WC821-53), joka myöskin sai vähän rub-ons-värejä päälleen. Mustan korttipohjan reunat saivat vielä vähän rub-ons-värejä. Tiedän, että monet vieroksuvat mustia korttipohjia. Omasta mielestäni ne taas ovat aivan mainioita. Käyhän mustat vaatteetkin juhlaan kuin juhlaan, miksei siis korttipohjatkin. Niin, ja ajattelin niin, että joko tuohon ruukunreunaan tai lehdelle voisi vielä lisätä vaikka ‘onnea’ tai kortinsaajan nimen pienillä ääriviivatarroilla. Tuli vähän pitkä selostus näinkin yksinkertaiselle kortille.

Vaihteeksi vähän leidejä. Ja perhosetkin vielä yrittää tuputtaa itseään joka korttiin…

Tämä leidi (FS566) ihailee itseään peilistä. Peili (FS199) on ensin leimattu kellertävälle korttipohjalle VersaMarkilla ja päälle on laitettu ja kuumennettu kultaista kohojauhetta. Valkoiselle vellumille on piirretty peilin sisäreunan rajat lyijykynällä ja sitten leidi leimattu ruskealla musteella sen päälle sekä uudelleen vielä korttipohjan peiliä vastakkaiselle reunalle. Musteen kuivumisen jälkeen leidi on väritetty puuväreillä ja vellumilla oleva leidi samaten. Päätin värittää vellumille samalle puolelle mille oli leimattukin ja vaikka leidi on väritetty täsmälleen samoilla väreillä myöskin vellumille kuin korttipohjalle, vellumilla siitä tuli vähän punakampi. Tämän jälkeen vellumilla oleva leidi leikattiin irti lyijykynäviivoja myöten ja kiinnitettiin leveällä kaksipuoleisella teipillä peilinkehyksiin väritetty puoli alaspäin, niin että leidi näkyy peilikuvana. Dymolla vielä napsuttelin tekstin alareunaan ja piirsin leidille pöydänkulman kun se näytti niin leijuvan ilmassa. Nyt kun sitä tässä katselen, niin näyttää vähän tyhjältä. Täytyy ehkä vielä värittää pöytäkin ja leimailla vähän tapettia seinille.

Peilikuvia voi leimailla kaikille sellaisille materiaaleille, joista näkyy läpi, kuten piirtoheitinkalvoille, vellumin lisäksi.

Toinen leidi melkein lähtee lentoon:

Leidi on leimattu jo aikaisemmin tehdylle taustakartongille (ks. täältä) ruskealla musteella ja samalla vielä post-it-lapulle. Post-it-lapulla oleva kuva leikataan ääriviivoja myöten irti ja siitä tulee maski leidille. Se asetetaan tarkalleen leidin päälle ja sitten leimataan perhosella (FS561) siivet selän taakse, yksi siipi kerrallaan ja sitten maskin voi ottaa pois ja leidi siipineen leikataan irti suurpiirteisesti.

Tummanruskea korttipohja on taitettu niin, että taitos on vasemmassa sivussa ja aukeavan sivun kulmat on pyöristetty kulmanpyöristäjällä (WC820-01). Post-it-lapuilla on rajattu vasemmasta reunasta kolmisen senttiä leveä kaistale, johon on leimattu VersaMarkilla ja valkoisella kohojauheella perhosia (FS562). Korttipohjan jäljelle jäävään tilaan on leikattu oranssista kartongista kaksi palaa, joiden kulmat on pyöristetty. Ne kiinnitetään korttipohjaan kaksipuoleisella teipillä ja ylempään kapeaan kartonkiin on leimattu sanat Fly be free irtokirjaimilla (FS289). Lopuksi vielä oranssien kartonkien vasempaan reunaan on kiinnitetty ruskeita haaraniittejä ja leidi on kiinnitty kohotarroilla. Ja ei kun lentoon!

Nämä kaksi korttia olivat tosi nopeita ja simppeleitä tehdä. Tästä ensimmäisestä tuli nimpparikortti.

Leimasin VersaMarkilla oranssille kartongille taustaleimasimella (PFS208) neljä kertaa vieri viereen ja sitten leikkasin sen vähän pienemmäksi. Retrokukka on leikattu kuvioleikkurilla (WC830-46) keltaisesta kartongista. Valkoinen nappi sai koristukseksi langanpätkän, joka piti kylläkin värjätä tussilla oranssiksi ja nappi on sitten liimattu keskelle kukkaan silikonigeelillä (509240). Taustaneliö on kiinnitetty valkoiselle korttipohjalle ja kukka sen päälle kohotarroilla. Oranssista ylijäämäpalasta on vielä leikattu suorakulmio, johon on leimattu ruskealla musteella ‘nimpparionnittelut’  (FS021)ja kiinnitetty kortin alareunaan.

Pullukka nallukka pääsi kehyksiin.

Kehykset (FS117) on leimattu ruskealla musteella vähän kellertävälle kartongille ja vielä post-it-paperille. Post-it-paperilla olevasta kehyksestä leikattiin keskusta pois, jotta sitä voi käyttää maskina. Tämä maski asetettiin kartongilla olevan kehyksen päälle ja nalle (FS325) leimattiin ruskealla siihen päälle, niin että siitä jäi kehyksen sisään vain vähän yläkroppaa. Nalle on väritetty puuväreillä. Kartongin alareunaan, molempiin pitkiin sivuihin tehtiin reijittimellä reiät niin, että vain puolet niistä tuli reunoihin. Korttipohjan punaisesta kartongista leikkasin parin millin suikallen, jonka taitoin kulkemaan noiden puolikkaiden reikien yli ja taitoin päät nurjalle ja kiinnitin teipinpalalla. Samaisesta punaisesta kartongista leikkasin vielä tagileikkurilla (WC821-53) viisi tagiä, kiinnitin ne kaksipuoleisella teipillä punaisen paperinauhan päälle, liimasin ääriviivatarroista ‘onnea’ ja vielä eyelet-tarroista (AC623G) ’haaraniitit’. Ja lopuksi vielä kartonki on kiinnitetty punaiselle korttipohjalle.

… perhosia. Olen tainnut olla pienenä tyttönä ilman perhosleimasimia kun yhtäkkiä en muuta juuri osaakaan käyttää. Taas nimittäin syntyi pari uutta perhoskorttia - ensimmäisestä tuli äitienpäiväkortti.

Tämä kortti on tehty resist tekniikalla, olisikohan se suomeksi vaikka hylkimistekniikka. Idea on nimittäin se, että ensin leimataan (mieluiten kiiltävälle) paperille kuvia VersaMark-leimasintyynyllä, tässä siis perhosia (FS562) sikin sokin. Musteen annetaan kuivua hyvin tai kuivatetaan kuumailmapuhaltimella. Kun muste on ihan kuivaa, sienellä levitetään mustetta kauttaaltaan joka paikkaan ja musteen voi jättää vähän laikulliseksi tai käyttää useita eri värejä. Parhaiten tässä toimii dye-musteet ja tässä kortissa käytin Distress Ink - Tea Dye -mustetta. Talouspaperilla voi lopuksi vielä pyyhkäistä kortin pinnan niin että mahdollisesti VersaMarkin päälle jäänyt muste saadaan pois. VersaMarkin hylkii mustetta, joten kuvat jäävät lähes valkoisiksi.

 Seuraavaksi leimasin samoilla perhosilla ja Distress Ink – Vintage Photo -musteella lisää perhosia, mutta hieman ohi VersaMark-kuvioista. Ja samalla musteella vielä omalle äidille (FS489) -teksti alareunaa. Musteen kuivuttua kiinnitin kortin vähän suuremmalle mustalle paperille, kiinnitin mustan, ruskean ja keltaisen eyeletin alareunaan ja sitten kiinnitin koko kortin keltaiselle korttipohjalle.

Toisesta perhoskortista tuli kiitoskortti.

Tämä oli tosi helppo ja nopea. Perhonen (FS561) leimataan ensin mustalla (Brilliance Graphite Black) ja sitten VersaMarkilla vähän mustan päälle. VersaMarkin päälle on ripoteltu valkoista kohojauhetta (EP100) ja sulatettu kuumailmapuhaltimella. Koristeviiva (FS076) on leimattu mustalle ensin mustan perhosen alle ja sitten VersaMarkilla ja valkoisella kohojauheella valkoisen perhosen yläpuolelle. VersaMarkilla ja valkoisella kohojauheella on vielä leimattu sana Thanks irtokirjaimilla (FS289). Taittokohtaan laitoin vielä hapsullista valkoista lankaa rusetille.

Taas perhosia! Tekaisin muutama päivä sitten jälleen uuden perhoskortin.

Perhoset on leimattu mustalla valkoiselle kartongille ja väritetty puuväreillä. Sitten perhoset leikattu n. 4 cm kokoisiin neliöhin, liimattiin mustalle paperille ja reunoille jätettiin parin millin reunat. Neliöt on sitten kiinnitetty siniselle korttipohjalle. Valkoinen tausta perhosissa näytti vähän aneemiselta, joten sipaisin vielä perhosten taustaksi sinistä liituväriä. En ole kimalleliiman suurkuluttaja mutta perhosiin sitä näköjään tulee käytettyä. Tässä on käytetty Crystal Stickles kimalleliimaa.

Onnea (FS023) on leimattu VersaMarkilla sivuun ja päällä on valkoista kohojauhetta (EP100). Ennen kuumentamista kannattaa huolella puhdistaa kaikki kohojauhemuruset sieltä missä sitä ei pidä olla sillä mikään ei näytä pahemmalta kuin tervehdyksen ympärystä täynnä valkoisia pilkkuja. Murusten putsaaminen onnistuu helposti pienellä kuivalla vesiväripensselillä.

 Pieni perhonen tervehdyksen päällä on muistaakseni joskus tullut Craft Stamperin mukana ja vaikkei se kuvasta näykään, se on liimattu vain ruumiin kohdalta joten siivet lepattaa.

Täällä on vähän satanut lunta! Sunnuntaina vietin pari tuntia lumihommissa ja siinä lunta kolatessa pohdin, että kun pääsen sisälle, teen oikein lumisia kortteja. No, ei oikein napannut enää kun vihdoin pääsin pöydän ääreen, joten teinkin nämä:

Molemmissa väritin valkoiselle kartongille keltaisella ja punaisella vesiliukoisella vahaliidulla ja sotkin vesiväripensselillä päälle. Leimasin säteet (FS569) ja kuu-ukon (FS568) mustalla. Ylemmässä leikkasin auringon irti läheltä reunaa, alemmassa neliön muotoiseksi. Molemmat on kiinnitetty mustalle paperille ja jätetty muutaman millin reunat. Ylempi aurinko on kiinnitetty kohotarroilla korttipohjaan, alempi yläkulmista kullanvärisillä haaraniiteillä. Vahaliituvärityksestä jäävistä palasista riitti vielä tervehdykseen palaset, molemmat on leimattu mustalla. Ylempi tervehdys on kohotarroilla korttipohjassa ja alempi jälleen haaraniiteillä. Ylemmässä on vielä kaksi kukka-eyelettia alareunassa ja niistä on pujotettu solmussa oleva kullanvärinen nauhanpätkä ja kiinnitetty kortin takapuolella teipinpalalla. Kuu-ukko on ihan hyvä naamioitumaan. Minusta se ainakin menee ihan täydestä aurinkonakin.

Kun sitten vauhtiin pääsin, päätin samalla tehdä pari pääsiäiskorttiakin. Yleensä pääsiäiskortit ovat aina kirkkaita kevään värejä mutta nytpä teinkin vähän erilaisia.

Pääsiäismunien (FS470) taustat on tehty näin: jollekin vettä läpäisemättömälle pinnalle kuten piirtoheitinkalvolle hangataan suoraan Distress Ink -tyynystä väriä, ylemmässä on Peeled Paint ja alemmassa Fired Brick. Sitten sumutinpullolla sumutetaan vähän vettä päälle niin, että väri leviää ja painetaan kiiltäväpintainen paperi tai kartonki päälle se kiiltävä puoli väriin päin. Paperin voi laittaa uudelleen värin päälle niin monta kertaa kunnes tulos on tyydyttävä.  

Pääsiäismunat on leimattu värjätylle paperille Vintage Photo -tyynyllä ja leikattu ääriviivoja myöten irti.

Taustan kortille voi tehdä kuviopaperista mutta koska minä en koskaan tunnu löytävän juuri oikean sävyistä paperia, teen taustan useinmiten leimasimilla.

Vihreä kortti: Tausta on laattakuviolla leimattu Distress Ink - Peeled Paint -tyynyllä. Samalla värillä on myös kulmakoristeet (FS083)  ja pääsiäisiloa (FS482). Munat on kiinnitetty kohotarroilla.

Punainen kortti: Tässä tausta on tehty lumisade-leimasimella (FS551), VersaMarkilla ja värittömällä kohojauheella. Kulmakoriste (FS557) ja pääsiäisiloa samoin. Ja edelleen munat on kiinnitetty kohotarroilla. 

Vai s niinkuin synttärisankari? Vai s niinkuin Sirpa? Sirpa on se oikea vastaus mutta olisin kyllä hyväksynyt nuo kaksi muutakin vastausta. Tässä on kortti, jonka tein jokunen päivä sitten. Iso S on leimattu vaahtomuovileimasimilla ja leikattu irti ja pieni metallitähti kiinnitetty alareunaan ja koko hela hoito on kiinnitetty kohotarroilla. Korttipohja on leimattu täyteen synttärionnitteluja (FS041) VersaMarkilla. Alakulmassa on vielä pieni synttäriherkkutarra. Kortin taitekohta on yläreunassa.

-S niinkuin Sari

Leimaa perhonen (FS561) ensin ohuelle suttupaperille. Post-it paper käy hyvin. Leikkaa irti ääriviivoja myöten. 

Leimaa perhonen nyt Distress Inkillä, Vintage Photo –värillä (TIM19527) valkoiselle kartongille. Ennen kuin leimaat toisen perhosen vähän tämän päälle, peitä ensimmäinen aikaisemmin leikkaamallasi perhosella. Jatka näin kunnes perhosia on mielestäsi riittävän paljon. Tämä tekniikka on nimeltään masking. 

Väritä perhoset erivärisiksi. Tässä on käytetty puuvärejä. Leikkaa kartonki muutamaa milliä pienemmäksi kuin korttipohja ja kiinnitä se siihen. Leimaa tervehdys korttipohjan väriselle kartongille Vintage Photo –musteella, leikkaa irti ja kiinnitä korttipohjaan kohotarroilla. Kuvasta ei oikein näy, mutta perhosten siivillä on vielä vähän kimalleliimaa (Crystal Stickles SGG01872). 

Tuputtele pienellä sienen palasella vaalealle kartongille vaalean väristä keltaista, vihreää, sinistä ja punaista. Värit voi jättää paikoin vaaleammiksi ja paikoin tummemmiksi. Leimaa keiju (FS559) vastaavilla tummemmilla sävyillä aina vastaavan värin päälle, esim. tummempi punainen punaisen päälle. Musteen kuivuttua leikkaa kaikki neljä keijua irti reunoja pitkin.

Kiinnitä keijut vaaleanruskean paperin päälle ja leikkaa paperi niin, että sivuille jää noin puolen sentin reunat ja alareunaan vähän reilummin. Revi alareuna. Leikkaa filmi-kuvioleikkurilla alareuna ja pujottele kultainen nauha siitä läpi. Jos reiät eivät mene tasan, jätä keskelle yksi ylimääräinen reikä väliin. Kiinnitä keijut nyt tummansiniselle korttipohjalle ja kiinnitä sydänhaaraniitti nauhan keskelle.