Oskarin arki
Meidän pikku-poika on jo pitkään ruinannut, että laittaisin sen albumista sivuja näytille. Se tietää itsekin kuinka suloinen se on ja siksi se niitä sivujaan haluaa näytellä. No, toinen niin nätisti pyytää niin pakkohan se on totella.
Nämä on kaikki 6″x8″ kokoisesta albumista. Se on aika kivan kokoinen vaikkei yhdelle sivulle kovin kummosia mahdukaan. Vasta ihan hiljattain tein ensimmäisen 12″x12″ kokoisen sivuni ja etukäteen jo pelotti miten siinä käy kun olen kuitenkin sellainen pikkuisen kirjojen tekijä paremminkin mutta ihan hyvinhän se sujui. Isossa on se hyvä puoli, että yhdelle sivulle mahtuu kerralla useampi kuva, ehkä jokin kokonainen tapahtuma. Toisaalta olen tullut siihen tulokseen, että minien jälkeen 8″x8″ on kivoimman kokoinen sivu. Siihen mahtuu useampikin kuva tai jos on vain yksi, se ei vielä näytä orvolta. 6″x6″ on vielä kokonaan kokeilematta, mutta veikkaan että se tulee olemaan ihan jees. 
Tässä tämä meidän poju. Ei sille oikein tohdi sanoa ei, varsinkin kun se noilla spanielin silmillään tapittaa.
Teen sivut yleensä enkuksi – se vaan jotenkin luonnistuu paremmin. Jos on joku tapahtuma tai yksittäinen kuva, joka on niin suomalainen juttu, ettei se toimi enkuksi, niin sitten teen suomeksi. Tilanteen mukaan siis.
Knickers in a twist. Voisiko tuota enää paremmin sanoa? Tätä ei ehkä olisi pitänyt laittaa näytille kun tulee pahat tavat kaikkien tietoon. Tosin kalsarit ei enää isompana ole ihan yhtä kova sana kuin pentuna.
Pull-läpyskässä lukee vielä: Oskar loves knickers! He nicks them off the washing line, from the laundry bin and from the wardrobe and hangs them round his neck.
URAQT. Tuo on niin hyvä, että viljelen sitä joka paikkaan mihin se vain suinkin sopii. Nappasin sen yhdeltä Steve Vain konsertti-DVD:ltä. Niille, joille tuo ei oikein aukea, tiedoksi, että URAQT tarkoittaa: You are a cutie. Nerokasta, vai mitä? Saa käytettyä Q-kirjaimia, joka yleensä aakkosista on se, joka jää käyttämättä.
Tuo kuvassa oleva selänrapsutuskäsi oli Oskarin aarre yhteen aikaan ja se kantoi sitä mukanaan aikansa. Parempi se kuin kalsarit. Ei ihan niin noloa, jos se on jäänyt keittiön pöydän alle tai sohvalle vieraiden tullessa.
Sandy sanoi,
25.03.2007 at 20:39
Onpa söpöläinen! Ja hauskoja ideoita alusta loppuun. Ylimääräinen huvitus otsikosta – oletko sinäkin katsonut aikoinaan Veli Puolikuuta, jossa erään ruoka-annoksen nimi oli ravintolassa Oskarin arki. Sketsi oli hauska!
maissi sanoi,
25.03.2007 at 21:05
Aivan ihania sivuja, kovasti muistuttaa tuo oskari meidän vanhempaa koiraamme joka on walesinspringerspanieli. Kivoja ideoita skräppäykseen! Minäkin olen tehnyt cavalieristämme pentukirjaa, mutta se on vasta alkutekijöissä.
Heidi sanoi,
26.03.2007 at 07:10
Todella ihanan näköinen koiran ja kirjanen!!!
Pitäisiköhän munkin innostua tuosta skräppäyksestä!
Omasta koirastanikin saisi kyllä vaikka mitä aikaan, tosin ei ehkä ihan noin ammattilaisen kädenjälkeä, kun sinulla
minna sanoi,
26.03.2007 at 07:30
Aivan loistavia sivuja ja hassu koira! Tuo URAQT on pakko kierrättää jossain
Mie tykkään muuten sekä 8x 8 että 6×6 kokoisista, toi se 12 x 12 on aivan liian iso mulle, vaikka kuinka olen koittanut niin ei pelitä!
maiju sanoi,
26.03.2007 at 15:13
Sari, missä teidän “vauvan” sivut ovat… Mä en muista, että “vauvasta” olisi vielä paljastettu kuvia
)
Vaikka kyllähän Oskarikin on nätti, mitäs Oskari tykkää “vauvasta”?
maiju
Sari sanoi,
26.03.2007 at 18:47
Kiitos kommenteista kaikille!
Sandy, Veli Puolikuutahan minäkin olen katsellut. Tekisi mieli katsoa ne uudelleen kun siitä on niin pitkä aika kun ne on viimeksi nähnyt. Toinen suosikki siitä on se imurinmyyjä. Nyt rouvalle. Edullisesti.
Maissi, meidän poju on jo kohta 3 ja vielä vaan teen pentusivuja, mutta hitaasti hyvä tulee…
Heidi, innostu toki! Pelkästään sillä, että rajaa kuvista pois taustalla olevat silityslaudat ja tuolinjalat sun muut rojut ja vähän natsaa värejä kuvissa olevien värien kanssa tuo jo kummasti ilmettä sivuihin. Verrattuna siihen, että laittaa kuvia muovitaskualbumeihin sellaisenaan kun ne on. Plus koirat on ihan ihania aiheita!
Minna, eikö vaan olekin loistava tuo URAQT?! Musta 12×12 -sivujen ongelma on se, että niiden tekemiseen, ainakin mulla, menee ikä ja terveys. Muuten ne olisi ihan kivoja.
Maiju, mä en vain ole päässyt vielä niin pitkälle, että olisin tehnyt vauvasta mitään. Tosin kyllähän se vilahtelee tuolla kalenterikohdissa, oletko huomannut? Mä kun tavallaan teen aikajärjestyksessä sivuja ja olen nyt vuoden 2005 alkupuolella. Yritän tehdä ensin pentukuvat pois alta ja seuraan vähän vuodenaikoja, että ne menisi suunnilleen järjestyksessä. Kun pääsisi 2006 kesään, niin saisi vauvastakin jotain. Tosin ei se enää mikään vauva ole – se on jo isompi kun Oskari. Aivot ei ole vielä kasvanut kylläkään ja touhut on sen mukaisia
Oskari ei ollut aluksi ihan vakuuttunut siitä, että Teslan pitäisi jäädä meille mutta nyt ne on hyviä kavereita. Majakka ja Perävaunu.
Marika V sanoi,
26.03.2007 at 22:18
Söpö koira. Noi kirjasen sivut on tosi ihanat.
Heini sanoi,
03.04.2007 at 14:13
Onpa ihanan näköisiä sivuja! Taitaa Oskar tietää itsekin, että on suloinen veijari =). Itse olen aloittanut skräppäilyn vasta nyt ihan hijattain, joten on mukava nähdä millaisia sivuja muut ovat tehneet.
Haastetta « FinnStamper sanoi,
08.02.2008 at 21:36
[...] Perhe No, meidän pojista ei tule usein mainittua, mutta joskus kuitenkin [...]
Jaana H sanoi,
11.08.2009 at 09:45
Hei vaan! Onpas Oskari kaunis ja olet saanut niin täydellisesti onnistumaan srkäppisivut. Annelilta sain joskus tämän sinun sivusi linkin. Ilmeisesti sinäkin teet atc-kortteja? Minä en ole malttanut vielä tehdä uusia kortteja ja syy selviää kun käyt kurkkaamassa minun sivujani. Hyvää loppukesää Oskarille!