Kuusesta vain oksia
Kiekuroita on nyt tungettu vähän joka paikkaan, niin myös tähän seuraavaan. Mutta eipähän ole kuusta tällä kertaa. Tai no kokonaista kuusta ei mutta oksia kylläkin.
Punaisen korttipohjan tausta on leimattu kiekuraleimasimella (FS629) ja VersaMarkilla. Luonnonvalkoiselle paperille on leimattu oksaleimasin (PFS213) Brilliancen Ivy-musteella. Tuo oksa on poistoleimasimissa ja kun se on loppu, se on loppu eikä sitä tule lisää. Mustetta on otettu leimasimeen niin, ettei sitä osu palloon ollenkaan ja oksa on leimattu kahteen kertaan ennen kun otetaan lisää mustetta. Näin saadaan noita vaaleampia oksia myös ja sillä vähän kolmiulotteisuutta muuten niin litteään kuvaan. Lopuksi sitten otetaan mustetta koko leimasimen alueelle ja leimataan oksa palloineen vasempaan laitaan. Pallo on väritetty punaisella puuvärillä ja päälle on laitettu Glossy Accentsiä. Glossy Accentsillä saadaan kiva kiilto joulupalloon. Sen pitää antaa kuivua useamman tunnin ajan. Kun se on kuiva, leimataan vielä ’hyvää joulua’ (FS275) Brilliancen Ivylla alareunaan. Paperi on kiinnitettu tummanvihreälle paperille ja sitten korttipohjalle.
Joulupuu on…
Lisää koukeroita ja vielä yksi kuusi…
Luonnonvalkoisen kartongin taustalle on ensin töpötelty (tai paremminkin hangattu) Distress inkin Peeled Paint -mustetta sienellä. Tämän jälkeen kuusi (FS628) on leimattu samalla musteella. Distress ink pysyy märkänä aika kauan, joten kuivatin sen kuumailmapuhaltimella, ennen kuin leimasin saman kuusen ääriviivat (FS627) VersaMarkilla. Samalla leimasin myöskin VersaMarkilla kiekuroita (FS630) kartongin reunoille. Seuraavaksi embossasin sekä reunat, että kuusen ääriviivat Distress kohojauheella, Vintage Photolla. Distress kohojauheista ei tule samanlaista kiiltävää kohokuviota kuin ”normaaleista” kohojauheista. Päinvastoin jauhe tuntuu, kuumennettuaan tarpeeksi, hiekkapaperilta. Kun jauhe on jäähtynyt muutaman sekunnin hangataan sormella, jolloin jauheesta irtoaa ns. vapautuskiteitä, ja kuvasta tulee antiikkisen näköinen. Irronneet kiteet laitetaan roskiin, ei takaisin kohojauhepurkkiin. Distress jauheet toimivat parhaiten Distress ink -musteiden kanssa ja käytettäessä esim. VersaMarkia, vapautuvia kiteitä on paljon vähemmän. Jauheen kanssa voi käyttää myös jotain muuta kuin kohojauheen kanssa samaa väriä, esim. kuusessa käytetty Peeled Paint olisi ollut hyvä väri, joka olisi näkynyt jauheen alta. Mutta halusin tähän vain ruskeat reunat, joten päätin käyttää VersaMarkia. Lopuksi leimasin Peeled Paint -musteella vielä ’jouluiloa’ (FS279) ylälaitaan. Kuuseen on liimattu vielä palloja kuparin värisestä eyelettarra-arkista. Sitten kartonki on vielä kiinnitetty korttipohjalle.
Kiekuroita, kuusia ja kiekurakuusia
Vihdoinkin jotain uutta tännekin. Päivittelin eilen muutamia uusia leimasimia – niitä voi katsella täällä. Tällä kertaa uusien joukossa on muutama jouluteksti mutta vaihtelun vuoksi nämä ovat pallon sisällä. Lisäksi pallon voi vielä koristella erillisellä pallokehyksellä, joka mahtuu juuri näppärästi pallon ympärille. Jouluksi lisää myös kuusia: koukerokuusi (joka on oma suosikki!) sekä vähän tyylitellympi kolmiokuusi, josta on kaksi versiota. Niitä voi käyttää joko erikseen tai yhdessä. Ja sitten vielä kiekuroita ja koukeroita. Ja orpona joukossa vielä ’tahdomme’-leimasin vähän vekkulimpiin hääkutsuihin. Otin vaihteeksi vähän etumatkaa ja kokeilin, mitä näillä voisi tehdä.
Taustalle on leimattu luonnonvalkoiselle paperille kiekuroita (FS629) Brilliancen Mineral-musteella. Tämä on leikattu suorakulmioksi ja liimattu mustalle paperille ja sitten punaiselle korttipohjalle vasempaan laitaan. Kuusi (FS626) on leimattu samalle luonnonvalkoiselle paperille VersaMarkilla ja embossattu kultaisella jauheella (EP102). Paperi on sitten leikattu oikein kokoiseksi ja kiinnitetty mustalle paperille. Pienet timantit kuusen oksilla taitaa olla Tiimarista. Kiinnitin ne Mrs Glue -liimalla. Pieni pilkku liimaa haluamaasi kohtaan kuusenoksalle ja timantti siihen päälle, pinseteillä onnistuu parhaiten. Kuusi on sitten kiinnitetty korttipohjalle kohotarroilla. Sen alapuolelle on vielä embossattu ’hyvää joulua’ (FS275).
Tässä yksi päivä valo osui tuohon korttiin ja timantit siinä näyttivät ihan jouluvaloilta!
Ja toinen samanlainen kuusi heti perään. Tässä korttipohjan tausta on leimattu kiekuraleimasimella (FS630) ja VersaMarkilla. Lähelle alareunaa liimasin pätkän nauhaa reunasta reunaan. Kuusi on leimattu jälleen luonnonvalkoiselle paperille VersaMarkilla ja embossattu kultaisella kohojauheella. Paperin reunat on revitty ja värjätty Brilliancen kultaisella musteella sienen avulla. Kuusi on sitten liimattu korttipohjaan. Lopuksi vielä pistelin pisteitä punaisella Stickles-kimalleliimalla kuusenoksille.
Kulkusia (pus pus)
Vaihteeksi taas muutama joulukortti. Täytyy yrittää tehdä muutama aina silloin tällöin ettei ihan hirveä paniikki iske sitten päivää ennen viimeistä postituspäivää. Kulkusia tällä kertaa.
Kulkuset (FS552) on leimattu valkoiselle kartongille VersaMarkilla ja embossattu kullanvärisellä kohojauheella ja leikattu irti läheltä reunoja. Embossattuja kuvia leikattaessa on oltava varovainen ettei leikkaa liian läheltä reunoja, sillä kohojauhe saattaa murtua ja irrota. Viivat (FS616) on leimattu punaisella Brilliancella (BIP23) valkoiselle kartongille, joka on kiinnitetty mustalle paperille, niin että reunoille jää parin millin reunat. Tämä on sitten kiinnitetty punaiselle korttipohjalle. Jouluiloa (FS280) on leimattu samaten Brilliancen punaisella valkoiselle kartongille, leikattu irti ja kiinnitetty mustalle paperille. Punaisesta rautalangasta (NR1002) on kiepautettu ohuen siveltimen ympäri pätkä, joka on sitten leikattu kahteen pätkään ja kiinnitetty toisista päistä kulkusiin ja toisista päistä jouluiloa-tekstin alle. Teksti on sitten kiinnitetty kulkusineen korttipohjan ylälaitaan kohotarroilla.
Tämä on sitten vaihteeksi vähän erilainen kortti. Neliö korttipohja asetetaan niin päin, että taittokohta on alhaalla. N. 3 cm yläreunasta taitetaan alaspäin läpäksi, jonka kulmat on vielä pyöristetty leikkurilla. Kun sivut kiinnitetään, tulee kortista kiva tasku, minne voi sujauttaa kortin lisäksi vaikka rahaa, leffaliput tai miksei vaikka ”lahjakortin” jolla saa vuoden mittaan lunastaa palveluita, kuten lapsenvahtivuoroja, lahjakortin antajalta.
Taskun reunat on leimattu pilkkuviivalla (FS613) ja embossattu kultaisella kohojauheella. Taskun läpän reunat on vielä pistelty täyteen pilkkuja kultaisella geelikynällä. Taskun sivut on kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä ja läpän kohdalle on solmittu nauha .
Taskussa oleva kortti on pyöristetty yläkulmista kulmaleikkurilla. Reunat on leimattu pilkkuviivalla (FS613). Isoin kulkunen (FS552) on leimattu valkoisella kartongille, embossattu kultaisella kohojauheella ja leikattu reunoja myöten irti. Kulkunen on sitten kiinnitetty kortin yläreunaan, puoliksi ulos kortista. Se toimii nyt ”hantaakina”. Kulkuseen on vielä kiinnitetty pätkä silkkinauhaa rusetille. Korttiin on leimattu kultaisella Brilliancella keskikokoisia kulkusia (FS552), sekä ’kulkusten helinää’ (FS316) embossattu kultaisella kohojauheella.
Ja vielä kolmas kortti kulkusia. Tässä on kulkuset (FS552) leimattu valkoiselle kartongille Amber Satin -musteella. Kartonki on sitten pyöristetty kulmista ja liimattu mustalle paperille ja kiinnitetty sitten korttipohjalle. Samaten ’kulkusten helinää’ on leimattu samalla Amber Satin -musteella valkoiselle kartongille, leikattu irti ja kiinnitetty mustalle paperille ja sitten korttipohjan alareunaan. Ja nyt tulee hauskin kohta. Tämä on nimeltään stamp kissing eli suomeksi sitten varmaan leimasinpussailua. Ensin johonkin tasa-alueiselle leimasimille, tässä iso neliö, (FS527) töpötellään mustetta. Tässä käytin edelleen samaa Amber Satin -mustetta. Sitten otetaan kuvaleimasin, eli tässä isoin kulkunen, jota ei töpötellä millään musteella vaan sen on oltava puhdas ja musteeton, ja sillä leimataan siihen musteiselle neliöleimasimelle (eli sillä kulkusella pussataan sitä neliötä). Kulkunen poistaa neliöleimasimelta musteen ja kun neliö nyt leimataan paperille, kulkusen kuva näkyy siinä vaaleampana. Neliökuva on sitten leikattu irti ja se kiinnitetään korttipohjaan kohotarroilla.
Resist-tekniikan uudet tuulet
Olen täällä useasti jo tehnyt resist-tekniikkakortteja – se kun on niin mukava tekniikka. Tässäpä siihen nyt vähän uutta ilmettä.
Tämä tehdään niin, että ensin leimataan jokin kuva, tai kuvia. Dye-muste toimii parhaiten, mutta mikä muukin käy, kunhan se on kunnolla kuivanut ennen seuraavaa vaihetta. Tässä leimasin perhosia valkoiselle kartongille keltaisella, oranssilla ja vihreällä. Sitten leimataan VersaMarkilla jokin yhtenäinen alue siihen päälle, eli neliö, ympyrä tai jotain vastaavaa. VersaMarkin päälle sitten väritöntä kohojauhetta, kopistellaan ylimääräiset jauheet pois ja sulatetaan. Nyt tulee sitten taas se resist-kohta, eli nyt hangataan mustetyynyllä suoraan kuvan päälle. Dye-muste toimii tässä parhaiten. Mustetta voi hangata myös esim. sienellä, jos se tuntuu niin helpommalta. Tässä käytettävän musteen on oltava aika tummaa koska idea on se, että ensin leimatut värilliset kuvat jää sinne tumman musteen alle piiloon paitsi niiltä embossatuilta kohdilta. Riippuu vähän kortin laadusta sekä musteesta miten paljon ne kuvat sieltä musteen alta näkyy. Tuon sinisen alta näkyy vähän perhosia mutta ei se niin häiritsevästi sieltä kuitenkaan näy. Mustetta hangataan siihen päälle kunnes tulos on tyydyttävä ja sitten voi vielä pyyhkäistä talouspaperilla ylimääräiset musteet pois embossatuilta kohdilta.
Sitten vaan kortti valmiiksi. Leikkasin kartongin niin, että siihen jäi vähän reunoja ja kiinnitin sen korttipohjalle. Leimasin vielä yhden perhosen kartongille, leikkasin irti ja kiinnitin rautalanka-antennit. Vähän taivutetaan siipiä ja sitten kaksipuoleisella teipillä kortin kulmaan.
Tämä seuraava on tehty ihan samoin, mutta perhosten tilalla on pieniä kukkia. Tästä tuli vähän synkkä kun käytin mustaa mustetta mutta piristykseksi sitten kiinnitin paperikukkia keskelle korttia. Alakulmaan vielä hopeisista kirjaintarroista ’onnea’.
Kiekuraa ja koukeroa
Perjantain kunniaksi päivitin juuri pari uutta juttua. Pyöreitä pieniä jouluisen värisiä haaraniittejä. Ne sopii hyvin perinteisen värisiin joulukortteihin, sillä paketissa on punaisia, vihreitä ja kultaisia haaraniittejä. Toinen uusi juttu on pienet sabluunat, the Crafters Workshopilta. Ne on aika kivoja. Erilaisia kiekuroita ja koukeroita, jotka on nyt niin huutoa maailmalla, sekä journaling boxeja. Oma mielikuvitus oikeastaan vaan on rajana sille mitä näillä voi tehdä.
Pirtsakoita kirjoja
Koristelin pari yksiväristä muistikirjaa tässä päivänä muutamana eikä ollut mitään aikomusta laittaa niistä tänne kuvia, mutta kun niistä tulikin näin pirstakan näköisiä, niin muutin mieleni. Nämä ovat ihan tavallisia muistikirjoja, joihin vain kiinnitin pari leimattua kuvaa kanteen. Kaikki leimasimet ovat Zettiologyn suosikkileimasimiani, paitsi odd things in my mind -teksti on Paperartsyn. Nyt kun keksisi näihin jotain kirjoittamista…
Haaste
Sain tämän haasteen Baulalta ja Junipalta. Taitaa olla jonkun tirkistelijän aloittama 😉
”Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.”
Tulin juuri lenkiltä ja odottelen suihkuvuoroa. Päällä on tummansiniset verkkarit ja valkoinen t-paita.
Haastan tähän mukaan Maijun, Eijan, Tiivin, Pia K:n ja Makepeacen.
Blue meanies & Co.
Suomalainen leimailuryhmä päätti vaihtaa ATC-kortteja saksalaisen vastaavan ryhmän kanssa. 10 korttia piti tehdä ja leimasimia oli käytettävä. Muuten sai vapaat kädet tehdä mitä vain. Ja minähän tein. Toivottavasti en järkyttänyt emoa ihan liikaa kahelilla huumorintajullani sekä ei-söpöillä kuvillani. Itselläni kuitenkin oli hauskaa ja kaikki 10 korttia syntyi ihan tuosta vain, vasemmalla, kuten saksalaiset sanoisivat. Tosin se saattaa johtua siitä, että satun olemaan vasuri, heh-heh-hee. Tiesittehän muuten sen, että vasurit ovat kuulemma älykkäitä ja taiteellisia…öhöm… 😉 Ja kuvia tässä sitten:
Pari kommenttia: tuo cockeri on ihan meidän Tesla-vauvan näköinen, paitsi että Teslalla on tietysti pitkä häntä. Evidence of my insanity…siihen tulisi varmaan omalta osalta ruksit kohtiin sore thoughts, lingering dreams ja unruly hair. Nämä siis ainakin. Ja tuo viimeinen kortti, tuo missä on vähän blue meanie’ä muistuttava tyyppi, harmittaa, koska ajattelin laittaa ylälaitaan tekstin: hit me with your rhythm stick mutta jätin sen kuitenkin pois. Höh, se olisi sittenkin sopinut siihen hyvin. No, nyt ei auta muu kuin odotella mitä Saksasta tulee tännepäin.
Hassu ja halpa
Hassun hauska ja halpa kirjanmerkki syntyy käytetyistä kirjekuorista.
Kaiva jätepaperin seasta kirjekuori. Leimaa tai piirrä ehjään kulmaan kuva. Nämä nyt tulivat molemmat ihan vahingossa tehtyä neliskulmaisilla kuvilla, mutta kuvat voivat hyvin olla minkä mallisia tahansa. Kuitenkin ehkä niin kannattaa leimata, että kuvasta joku osa ainakin menee ihan kulmaan saakka. Tarvittaessa värita kuva ja leikkaa saksilla irti läheltä reunoja mutta jätä kulman molemmat reunat leikkaamatta. Siihen nimittäin pitää jäädä tasku. Nurjalta puolelta vielä kun leikataan taustaa vähän pienemmäksi (katso ylin väärinpäin oleva kirjanmerkki) niin kirjansivun kulmalle jää laitettavaksi mukava tasku.
Synttärikortit usein tulevat vähän paksummissa tai värillisissä kuorissa – niistä saa hyviä kirjanmerkkejä, mutta laskutkin tulevat kyllä ihan käyttökelpoisissa kuorissa. Ja kun kirjanmerkki alkaa rypistyä ja hajota käytössä, ei kun uutta tekemään! Kirjekuoriahan jätepaperin seassa riittää, ainakin niitä missä on ollut laskuja.
FinnStamper 