ATC-joulukalenteri 2016
Löimme jälleen viisaat päämme yhteen Täti Punaisen kansssa ja vaihdoimme ATC-joulukalenterin. Pysykää kuulolla! Pian aukeaa ensimmäinen luukku…
Joulukirkko
Joulukirkko on leimattu VersaFinen Onyx Black -musteella vesivärikartongille ja se on väritetty vesiliukoisilla puuväreillä ja lumelle on lisätty vähän kimalleliimaa. Kartongin reunat on sipaistu musteella. Kuva on sitten kiinnitetty siniselle korttipohjalle ja ylälaitaan on leimattu myöskin mustalla jouluiloa!
24. laatikko
No niin, viimeistä viedään…
Nämä on vaihteeksi rintaneuloja ja ne on tehty, yllätys yllätys, pahvista! Liimasin ensin kaksi paksua pahvinpalaa vastakkain, koska halusin tästä oikein paksun. Sen päälle on sitten liimattu kuviopaperia. Nämä on kaikki tehty Basic Grey Marrakeshin Dragonwell-paperista. Liiman kuivuttua reunat on hiottu, ettei niistä näy, että niissä on kaksi pahvia päällekäin. Pahvin reunat on värjätty väreihin sopivilla musteilla. Sen jälkeen kuviopaperin päälle on laitettu VersaMark-mustetta ja monta kerrosta Deep Impressions -kohojauhetta. Kerroksia on riittävästi kun pinta omasta mielestä näyttää hyvältä. Sanoisin, että 3 vähintään, 4 on parempi. Jos käyttää tavallista kohojauhetta, 5 tai 6 kerrosta on yleensä hyvä. Sitten vaan taakse liimataan rintaneula. Keskimmäiseen on vielä liimattu ”timantti” keskelle.
Kiitos kaikille, jotka olette jaksaneet seurata laatikoiden aukeamista ja erityisesti niille, jotka ovat kommentoineetkin.
Hyvää Joulua kaikille!
23. laatikko
Ja toiseksi viimeinen laatikko aukeaa…
… ja sieltä löytyi rannekoru. Tää pahvi teki sen pahvista! Paksu pahvinpalanen on ensin värjätty kokonaan musteella. Käytin kolmeen palaseen metallista keltaista, oranssia ja liilaa. Nämä on mielestäni helpointa tehdä suhteellisen pienille pahvinpalasille. Itse käytin n. 4 x 5 cm palasia. Sitten palaset on embossattu useampaan kertaan värittömällä kohojauheella tai Deep Impressions -jauheella. Viimeisen kerroksen jälkeen, kun se on hiukan jäähtynyt, piirretään vesiliukoisilla vahaliiduilla epämääräisiä viivoja ja sitten sulatetaan jo jäähtynyt kohojauhe uudelleen. Sen näkee milloin se on tarpeeksi sulaa kun se alkaa liikkumaan pahvin pinnalla. Sitten heti vedetään terävällä tikulla, hammastikulla, cocktailtikulla tai vastaavalla sulaneet vahaliituraidat poikittaiseen suuntaan kun mitä ne oli piirretty. Sula vahaliitu marmoroituu. Sitten sen vaan annetaan jäähtyä. Palaset on sitten leikattu sopivan kokoiseksi neliöksi. Nämä on vähän yli sentin neliöitä. Päälle on hyvä vielä laittaa lakkaa suojaamaan. Näissä käytin Glossy Accentsiä ja levitin sen sormin. Väritön kynsilakkakin käy hyvin. Lakan kuivuttua pienet palaset on liimattu Glossy Accentsillä rannekorupohjalle. Maalasin palasten reunat vielä hopeatussilla ennen liimaamista.
Ja täytyi sitten jämäpalasista tehdä vielä natsaavat korviksetkin:
22. laatikko
Iik, enää muutama laatikko jäljellä. Tässä kolmanneksi viimeinen:
Tämä riipus on tehty juomatölkistä ja kuplatarrasta. Juomatölkki on leikattu auki ja pohjat poistettu ja metallisuikale on sitten pesty hyvin. Vähän kippuraan se vetää, mutta sitä voi yrittää vähän taivutella vastakkaiseen suuntaan. Siirtokuva on sitten raaputettu siihen tölkin hopeiselle sisäpinnalle ja sen päälle on liimattu kuplatarra. Saksilla metallipala leikataan kuplatarran kokoiseksi ja yläkulmiin tehdään reiät. Sitten vaan välirenkaat ja valmista on. Ja pitihän näitä toinenkin tehdä:
21. laatikko
Tämän päivän laatikosta löytyy…
… CD-rintaneula. CD:stä on leikattu epämääräisen muotoinen palanen. CD on helppo leikata ihan tavallisilla saksilla kun lämmittää sitä ensin kuuman veden alla. Reunat on hiottu, ettei niihin jää teräviä kohtia. CD-palasen pintaan on laitettu VersaMark-mustetta ja sitten useampi kerros hopeista kohojauhetta. Leimasimeen oli laitettu jo valmiiksi Starlite Black -mustetta ja heti viimeisen kohojauhekerroksen kuumentamisen jälkeen leimasin on painettu CD:hen ja annettu olla paikoillaan hetken aikaa, jotta kohojauhe ehtii vähän jäähtyä ja kovettua. Muutama tarrastrassi on liimattu kiekuran sisäpuolelle ja takapuolelle on liimattu rintaneula.
20. laatikko
Vähiin käy… tässä on 20. laatikko:
Nämä on nastoja. Rautakaupasta löytyy aluslevyjä, joiden reikä sattuu olemaan juuri sopivan kokoinen nastalle. Kuvat on leikattu vanhoista synttärikorteista ja ne on liimattu aluslevylle Glossy Accentsilla. Sen voi antaa hetken kuivua ja sitten kuvan päälle on pursotettu lisää Glossy Accentsiä ja se on levitetty sormin. Kun sekin on kuivunut, lisää Glossy Accentsiä taustan reikään ja nasta siihen päälle.
19. laatikko
19. laatikko avautuu…
… ja sieltä putkahti pari kynttilälyhtyä. Lasipurkit on maalattu alkoholimusteilla. Joka suuntaan harottavat kaulukset on väännetty rautalangasta ja akryylihelmistä.
18. laatikko
18. laatikko avautuu…
… ja sieltä ilmestyi poroja. Nämä on puisia poroja. Niiden päälle on liimattu kuviopaperia ja sen kuivuttua paperi on leikattu terävällä askarteluveitsellä reunoja myöten. Reunat on maalattu valkoiseksi tussilla. Porojen päälle on pursotettu Glossy Accentsiä ja se on levitetty sormin. Sen kuivuttua taakse on liimattu silikonilla rintaneula.
17. laatikko
Tämä tulee nyt päivän myöhässä kun eilen ei ollut nettiyhteyttä koko päivänä. Arrrggg!
17. laatikosta löytyy…
… silmukkamerkkejä. ”Helmet” on tehty pyörittämällä kapeista paperisuikaleista pötköjä, jotka on liimattu tiukasti kiinni, pyöräytetty VersaMark-musteessa ja sitten värittömässä kohojauheessa. Kohojauhetta on muutama kerros. Parempien rinkuloiden puutteessa käytin pieniä avainrenkaita, ja hyvin nuokin näyttää toimivan. Ja kun vauhtiin pääsin, tein sitten samalla vähän useampia:
Olen vuosikausia säästellyt tuollaista muovista nauhaa, joka oli jossakin kynttiläpaketissa. Tiesin, että sille löytyy joskus käyttöä. Olen sitä nyt aikani pyöritellyt mutten keksinyt miten saisin siitä tehtyä silmukkamerkkejä kun solmu olisi ihan liian paksu eikä ne sellaiset litistettävät helmetkään (mikä niiden nimi nyt sitten onkaan) mitä sattuu olemaan mahdu kuin hädin tuskin yksinkertaisen nauhan päälle. Sitten välähti. Litistin yhden tuollaisen nahkanauhan päähän laitettavan jutun (mikä niiden nimi nyt sitten onkaan), johon saa sitten ripustettua muita killuttimia. En käsitä miten en tätä aikaisemmin keksinyt! Laitoin näihin pieniä kulkusia. Toivottavasti ne ei kovin pahasti kilise neulottaessa!
Ja vielä kolmas satsi. Näissä on muovihelmiä, mitkä sopii mielestäni silmukkamerkkeihin hyvin. Niitä kun ei pahemmin viitsi koruihin käyttää ja kuitenkin niitäkin on siunaantunut nurkkiin jostakin. Kokeilin, josko osaisin vääntää oikein ison lenkin ja suhteellisen hyvin se onnistuikin. Käytin paksua puikkoa, jonka ympärille väänsin lenkin. Nämä mahtuu kepeästi vielä no. 8 puikkoihin.
Nyt tässä höpöttäessä huomaan, että korusanasto on aivan hukassa 🙂
FinnStamper 