Valoa kansalle…
Teinpä vanhoista geelikynttilälaseista tuikkukuppeja. Sivelin kupin ensin decoupage-lakalla ja kiinnitin päälle valkoista silkkipaperia. Pakotin sen rypyille (tosin paikoin se meni kyllä ihan itsestäänkin 😉 ). Sitten vielä päälle kerros decoupage-lakkaa ja kun se oli kuivanut, töpöttelin muutamaa väriä Distress ink -musteita sienellä. Musteiden kuivuttua laitoin vielä yhden kerroksen decoupage-lakkaa. Liilan värinen sai vielä kauluksen rautalangasta ja akryylihelmistä. Taidanpa tehdä sellaisen vielä tuohon punaiseenkin.
All you need…
Junipan ja Sarin musavaihto jälleen vauhdissa. Tällä kertaa aiheena oli Beatles. Tässä ensin omani:
Järjestyksessä ylhäältä alas laulut on:
1. Here comes the sun
2. Lucy in the sky with diamonds
3. All you need is love
4. The word
5. And your bird can sing
6. Fixing a hole
7. Strawberry fields forever
8. Help!
9. Hello, goodbye
10. Eleanor Rigby
Tuota alimmaista pitää ehkä vähän kommentoida. Nyt vasta näitä suunnitellessani kun kuuntelin vähän Beatlesejä, kuulin ensimmäistä kertaa Elearnor Rigbyssä kohdan: ’Waits at the window, wearing the face that she keeps in a jar by the door’. En tiedä miten se onkin aina mennyt ihan ohi. Noh, pakkohan se oli sitten naivistiseen tyyliin siirtää juuri tuollaisena ATC:lle.
Ja tässä sitten Junipan mahtava kymmenen setti:
Nämä taas on seuraavista kappaleista:
1. Eleanor Rigby
2. Eleanor Rigby
3. It’s only love
4. She loves you
5. Lady Madonna
6. Here comes the sun
7. All my loving
8. Girl
9. I am a Walrus
10. Hey Jude
Seiskasta en ole varma menikö oikein. Korjaa Junipa jos meni väärin. Kiitos Junipa taas mahtavasta vaihdosta ja extroista! Näitä on katsottu taas niin moneen kertaan, että kortit kuluvat vielä puhki!
Avaimenperät
Onko tarvetta pienille, nopeille, omatekoisille lahjoille?
Avattavat avaimenperät on juuri sellaisia. Nämä on tehty leimaamalla erilaisia kuvia ja värittämällä ne musteilla. Tekstit on leikattu joko leimasinkuvista tai vanhoista kirjoista. Tässä vielä samat avaimenperät toiselta puolelta.
Piparin tuoksua…
Päivitin juuri sivuille yhden uuden leimasimen. Tiedän, vähän onnetonta päivittää vain yksi mutta tämä on sellainen tyyppi, joka on luiskahtanut sormien välistä jo parina jouluna joten nyt oli aika vihdoin saada se valmiiksi. Luin juuri myös senkin, että tämän joulun joulupostimerkit tuoksuvat pipareille raaputettaessa, joten tämä seuraava tekniikka sopii sen kanssa kuin nenä päähän.
Pipariukko (FS643) on leimattu ruskealla musteella vanhalle ruskealle kirjekuorelle ja embossattu sitten värittömällä kohojauheella. Sitten koko pipariukon sisus on väritetty VersaMarkerilla ja embossattu sitten piparimaustekohojauheella. Sitä varten sekoita pieni ripsu, vaikka teelusikallinen väritöntä kohojauhetta ja vähän vähemmän piparkakkumaustetta pienessä purkissa ja käytä sitä kohojauheen tavoin. Pipariukko tuoksuu nyt piparille! Ukko on leikattu läheltä reunoja irti. Lopuksi silmät, suu, napit ja hihan- ja lahkeensuut on koristeltu kohomaalilla.
Vähän jo uunissa palanut leivinpaperi on samaista ruskeaa kirjekuorta, jolle pipariukkokin on leimattu. Pipariukko on leimattu toistamiseen, tällä kertaa post-it-lapulle ja leikattu ääriviivoja myöten irti. Post-it-lappu on sitten kiinnitetty ruskealle paperille, joka on revitty sopivan kokoiseksi, ja ruskealla Fluid Chalk -musteella töpötelty koko ruskea paperi kauttaaltaan, siirtäen post-it-lappu-pipariukko toiseen reunaan kun ensimmäinen reuna on töpötelty. Lopuksi paperin reunat on vielä töpötelty samalla ruskealla musteella ja kaksi kulmaa vähän kipristetty. Tämä on sitten kiinnitetty ruudulliselle korttipohjalle, joka mielestäni muistuttaa keittiön pöytäliinaa tai keittiöpyyhkeitä. Piparin tuoksua… (FS283) on vielä leimattu ”leivinpaperin” kulmaan ruskealla. Pipariukko on sitten kiinnitetty alakulmaan kohotarroilla.
Tämä on astetta simppelimpi. Pipariukko on leimattu samaiselle ruskealle kirjekuorelle kahdesti VersaMarkilla ja embossattu piparkakkumaustekohojauheella. Molemmat ukot on sitten leikattu irti läheltä reunoja. Sokerikuorrutukset hihan- ja lahkeensuihin on tehty Frosted Lace -kimalleliimalla. Ruudulliselle korttipohjalle on ensin leimattu piparin tuoksua… sekä pilkkuviivat (FS613) molempiin reunoihin VersaMarkilla ja embossattu sitten samalla piparkakkumaustekohojauheella. Lopuksi pipariukot on kiinnitetty kohotarroilla korttipohjalle.
Pari pointtia tuoksuvista kohojauheista:
-Käytännössä mitä vaan voi käyttää kunhan siinä ei ole sokeria (sokeri karamellisoituu kuumennettaessa ja se ei ole hyvä)
-Hienojakoiset tuoksuvat aineet toimivat parhaiten mutta karkeammatkin toimivat mutta ne kannattaa sekoittaa karkeampaan kohojauheeseen, kuten Deep Impressions -jauheeseen.
-Seoksessa pitää olla tarpeeksi kohojauhetta, jotta siihen sekoitettu tuoksuva juttu kiinnittyy myös kuumennettaessa. Yllä oleviin piparkakkumaustejauheisiin sekoitin lusikallisen kohojauhetta ja vajaan puoli lusikallista piparkakkumaustetta. Se on suhteellisen karkeaa ja olisi ehkä toiminut paremmin Deep Impressions -jauheen kanssa.
-Voimakkaasti puhaltavan kuumailmapuhaltimen kanssa työskennellessä kannattaa puhallin pitää paperin alapuolella, jotta seokset eivät lennä tiehensä.
-Kokeiltavia tuoksuvia aineita on esim. kaneli, kahvi ja Kool Aid -jauheet (sokerittomat!).
-Sekoitetut jauheet kannattaa säilyttää kannellisessa pienessä rasiassa.
Tädit pikkujouluissa
Niin se vaan taas on pikkujouluaika. Tädit lähtivät juhlimaan… meno taitaa olla kovaa, sillä yksi kenkä jo näyttää kadonneen matkalla. Alemman tädin hiusväri on purkista ja purkissa lukee Pearlescent Rust. Punapäillä on kuulemma tanssilattialla vientiä – löytyisipä nyt vaan se toinen kenkä…
Veli(puoli)kuu ja aurinkosisko
Joskus viime kesänä iski yhtäkkiä kamala hinku tehdä jotakin kivaa maalauspohjalle. Ostinkin sitten heti 20×20-kokoisen maalauspohjan ja toin sen innoissani kotiin. Se oli tosi valkoinen ja tuijotti minua siinä kaikessa tyhjyydessään enkä uskaltanutkaan tehdä sille yhtään mitään. Kului useita viikkoja kunnes uskalsin poistaa suojamuovin. Sitten se vasta valkoinen olikin ja kului vielä monta viikkoa kunnes uskalsin ottaa sen edes käteen. Kesä alkoi jo muutua syksyksi, kun sain jostain jonkinlaisen rohkeuskohtauksen ja päätin ryhtyä hommiin. Lätkin maalauspohjalle akryylivärejä. Ah ja voi, pelottava valkoinen maalauspohjani ei ollutkaan enää niin kovin pelottava eikä taatusti valkoinen.
Töpöttelin talouspaperilla vielä vähän märkää maalia, jolloin sain siihen aika kivan elävän pinnan. No, maalauspohja ei ollut enää pelottava valkoinen mutta kului taas useita viikkoja, jotta uskalsin lisäsin tähän mitään. Odotin siis uutta rohkauskohtausta ja tulihan se sieltä vihdoin.
Leimasin auringon ja kuun valkoiselle silkkipaperille VersaFine-musteella ja leikkasin irti läheltä ääriviivoja. Leimasimet ovat molemmat PSX:n ja olleet leimasinkokoelmassani lähes alusta lähtien. Ne ovat siis aika vanhoja ja hyvin palvelleita 😉 Leimasin samalla musteella myöskin silkkipaperille kirjaimet ja leikkasin irti. Kaikki silkkipaperit on kiinnitetty maalauspohjalle decoupage-lakalla. Silkkipaperi taas katoaa lähes kokonaan ja jäljelle jää vain mustat kuvat. Decoupage-lakan kuivuttua piirtelin geelikynillä pilkkuja kuun ja auringon ympärille ja töpöttelin maaleja ja musteita sabluunan läpi sinne tänne sekä leimasin pieniä tähtiä ja spiraaleita. Myös maalauspohjan sivuille. Pumpulipuikolla töpötin vähän hopeista mustetta kuuhun ja kultaista mustetta auringon naamaan. Aurinko sai vielä metallisen kultaisen kruunun päähänsä.
Nyt saa sitten kuuhullu taulun seinälleen (siis ei mikään perinteinen kuuhullu vaan sellainen, joka on hulluna kuihin. Ja aurinkoihin).
Kun näin pieniä 10×10- ja 15×15-kokoisia maalauspohjia, en voinut vastustaa. Ne ovat ihan mielettömän söpöjä ja noin pienet eivät edes pelota yhtään! Niihin voi töpötellä maaleja ja musteita suoraan mustetyynyistä, leimata suoraan taikka ensin silkkipaperille, kuten tein tuon kuutaulun kanssa. Niihin voi myös kiinnittää valokuvia tai muita kuvia ja useampia pohjia voi kiinnittää yhteen pienillä saranoilla, niin ne seisovat itsestään hyllynreunalla. Craft TV Weeklyssä on myös aika kiva maalauspohja-kollaasi. Kannattaa katsastaa.
Kaikenlaista
Kusti on taas polkenut, ja kovasti sittenkin. Suur-päivitysurakka on nyt ohi ja sivuilla löytyy paljon uusia juttuja. Niitä voi katsella täällä. Mainittakoon tässä pari juttua:
Ancient Page dye-musteet. Uusi lisäys musteisiin on dye-pohjainen nopeasti kuivuva muste, joka kuivaa lähes kaikille paperityypeille pysyvästi. Vesivärittäminen siis onnistuu näiden musteiden kanssa. Värejä on paljon ja tyynyt ovat pieniä, mutta ei ihan niin pieniä kuin cat’s eye -tyynyt. Mustaa on lisäksi myöskin isossa tyynyssä. Lisäksi Ancient Pagelta on leimasimen puhdistustyyny, jolla saa pysyvät musteet puhdistettu leimasimista. Kätevää varsinkin silloin kun käyttää samaa leimasinta usean värin kanssa samalla sessiolla. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että pysyvät musteet saattavat värjätä leimasimet.
Kuumailmapuhallin. Vihdoinkin lisäsin pitkästä aikaa kuumailmapuhaltimen valikoimaan. Näitä on kyselty paljon. Tämä malli on sellainen, joka ei puhalla (vaikka se puhallin nimeltään onkin), joten kohojauheet eivät pitäisi lennellä ympäri työpöytää (kuten joidenkin vanhalla puhaltimelle, joka on melkein kuin lehtipuhallin ja pöytä sitten aina sen mukaisessa siivossa!).
Chippies. Nämä on kivoja: A4-kokoinen arkki stanssattuja kuvioita paksusta valkoisesta happovapaasta pahvista. Niitä voi koristella leimasimilla, musteilla, maaleilla, papereilla, nauhoilla jne ja käyttää koristeina korteissa ja albumeissa, joulukuusessa tai ikkunalla.
Kuvioleikkureita. Näitäkin on jo ehditty kysellä: kruunuleikkureita. Kahta erilaista kruunua ja molempia kahta eri kokoa. Toinen näistä kruunuista tuplaa vielä toimintansa narrinhattuna! Loistavaa! Lisäksi on kirsikankukkaleikkureita kolmessa koossa. Nämä on myös kivoja kaikkiin aasialaistyylisiin juttuihin tai miksei mihin tahansa muuhunkin mihin tarvitaan kukkia. Samalta sivulta löytyy myös jälleen varastossa olevat keskikokoinen daisy, joka on ollut loppu jonkun aikaa, sekä tuuman kokoinen ympyrä. Tämä on juuri hyvän kokoinen esim. tekstipallo-leimasimille. Lisäksi varastossa on jälleen paljon kyseltyjä minidaisy-leikkureita.
Tässäpä näitä. Lisää löytyy siis uutuudet-sivuilta.
Teetä ja sympatiaa
Tässäpä vaihteeksi pari sivua art bookistani. Tässä kahvinjuojien luvatussa maassa kulutan itse ehkä…hmm…ämpärillisen teetä päivässä, joten täytyihän sille aineelle tehdä ihan oma sivu. Juon sitä aamulla ensimmäiseksi, illalla viimeiseksi ja päivällä siinä välissä koko ajan. Ja maidon kanssa, tietysti. Ehkä teen kahville oman sivun joskus toiste vaikken sitä saakaan kulumaan kuin ehkä pannullisen vuodessa. Tai sanotaan kaksi. Toinen sivu taas syntyi Junipan decoa odotellessa (elämäni ensimmäinen deco, muuten). Junipa, tämä ei kyllä ole harjoittelukappale, joten decosi sivusta tulee ihan erilainen. Aihe vain jäi jotenkin päälle…
Taidanpa lähteä tästä…niin, arvasit oikein, teen keittoon 😉
Lunta tupaan
No nyt sitä odotettua lunta sitten tulee ja tulee ja tulee. Ei tässä auta kohta muu kun lähteä lumihommiin. Kenen idea se nyt taas oli toivoa paljon lunta??!! No, ei syytä huoleen – pysykäämme edelleen lumisessa teemassa.
Tämä on aika erikoinen kortti meikäläiseltä koska siinä ei ole juuri nimeksikään leimailua. Lumihiutale on leikattu kuvioleikkkurilla (WC830-03) valkoisesta kartongista. Lumihiutale on sitten hangattu kevyesti kauttaaltaan Brilliancen Platinum Planet -musteella. Sen päälle on hangattu suoraan mustetyynystä VersaMark-mustetta ja ripoteltu sitten Deep Impressions -kohojauhetta. Kohojauhe on sulatettu kuumailmapuhaltimella ja kun sulanut kohojauhe on vielä kuumaa, se on peitetty uudella kerroksella samaa kohojauhetta. Tämän kerroksen kuumentamisen jälkeen ripottelin aavistuksen Crystal-kohojauhetta ja kuumensin taas ja sitten vielä yksi kerros Deep Impressions -jauhetta. Tämä toimii ihan samoin myös värittömällä kohojauheella, mutta sitä tarvitaan vaan useampi kerros. Nyt lumihiutale laitetaan pakastimeen pariksi minuutiksi ja kun se otetaan ulos, sitä taivutetaan heti muutamasta kohdasta, jolloin kohojauhoitettu pinta halkeaa.
Korttipohjalle on kiinnitetty sinistä kuviopaperia ja sen päälle suikale toista kuviopaperia. Valkoiselle kartonkisuikaleelle sipaisin vähän Brilliancen Platinum Planet mustetta ja leimasin sitten ’Merry Christmas’ (FS282) mustalla musteella. Kortti näytti jotenkin autiolta yläreunasta, joten kiinnitin vielä kuviopaperisuikaleesta jääneen pätkän kaksinkerroin Merry Christmas -tekstin alle. Lumihiutale on kiinnitetty kortin alareunaan kohotarralla.
Tässä kortissa tuo lumihiutalepaneeli on tehty samoin kuin yläkortin lumihiutale. Tässä lumihiutaleet (FS522) on leimattu valkoiselle kartongille Brilliancen Starlite Blackillä. Tämä on siis mustaa, joka ei ole ihan mustaa. Kuten kuvasta näkyy, se on tummanharmaata ja koska se on helmiäisväri, se kimaltelee. Lumihiutaleet on kuivatettu kuumailmapuhaltimella ja sitten VersaMark on levitetty koko kartongin alueelle. Sitten vain kerroksia Deep Impressions -kohojauhetta ja ripaus Crystal-jauhetta. Muutaman minuutin pakastimessa olon jälkeen jälleen taivutetaan kartokia niin, että se halkeilee.
Tummalle korttipohjalle on kiinnitetty valkoista nauhaa kaksipuoleisessa teipillä molemmista reunoista niin, että keskelle jää päät roikkumaan solmua varten. ’Happy Xmas’ -pallo (FS623) on leimattu valkoiselle kartongille Brilliancen Starlite Blackillä ja leimattu sitten irti. Tässäpä kätsy konsti kiinnittää tagi nauhaan:
Ylälaitaan on tehty reikä eyelet-reijittimellä ja lisäksi leikattu pieni kolonen saksilla. Tuo tagi istuu nyt nätisti solmun takana. Lumihiutalepaneeli on kiinnitetty kaksipuoleisella teipillä korttipohjalle, ja koska kartonki vähän käpristyy kohojauhekerrosten takia, laitoin lisäksi vielä hopeiset haaraniitit kulmiin ettei se irtoa.
Sinisen sävyjä
Pikaisesti tässä pari ATC:tä, jotka tein vaihtoon vähän aikaa sitten aiheella ’shades of blue’.
Molemmissa on käytetty lempparitekniikkaani, resist-tekniikkaa. Kiiltäväpintaisen kortin pintaan on ensin leimattu kiekurakuviot VersaMarkilla ja embossattu sitten värittömällä kohojauheella. Suttupaperista on sitten revitty suikale, jolla on peitetty osa kortin reunasta, alkaen oikealta. Sienellä on sitten hangattu sinistä dye-mustetta alueelle, joka jäi näkyviin suttupaperin alta. Sitten suttupaperisuikale siirretään pätkän matkaa vasemmalle ja alta paljastuvalle valkoiselle alueelle hangataan nyt toisen väristä sinistä. Jo aikaisemmin tehty sininen raita saattaa vähän värjääntyä siinä mukana, mutta se ei haittaa. Näin jatkataan kortin vasempaan reunaan asti. Lopuksi voi vielä varmuuden vuoksi pyyhkäistä talouspaperilla ettei kohojauheen pintaan jää ylimääräistä mustetta. ’Blue without’ ja ’winter blues’ on napsuteltu dymolla ja pyyhkäisty vähän sinistä mustetta päälle. ’U’ on puinen nappula, joka on värjätty siniseksi kimaltavalla vesivärillä.
FinnStamper 